maanantai 24. syyskuuta 2012

Nukkeni


Nukkeni, kaunis nukkeni.
Maalaa huulesi suloisimmalla punallasi,
sivele ripsesi pitkiksi ja tummiksi,
nipistele poskesi hehkuviksi.

Nukkeni, siro nukkeni.
Anna minun pukea yllesi pitsiä,
asettaa kaulallesi kristalli,
pujottaa jalkoihisi pikkuruiset kengät.

Nukkeni, valehteleva nukkeni.
Hymyile.
Sinuun sattuu, joten hymyile.
Olet yksinäinen, joten hymyile.
Itket, joten peitä kyyneleesi ja hymyile.
Kuolet, joten hymyile.

Nukkeni, pieni nukkeni.
Vain valehtelemalla olet täydellinen.


Muukalainen muurin takana


"Mutta tänään on entisen elämäni viimeinen ja huomenna loppuelämäni ensimmäinen päivä. Minä hymyilen. Minä olen ystävällinen. Kohtelias ja huomaavainen. Muukalainen muurin takana. Minulle ei anneta muita vaihtoehtoja ja minä pelaan sääntöjen mukaan, koska olen ainoa jota valvotaan, ainoa joka saa maksaa rikkoessaan sääntöjä.

Mutta nyt lupaus on tehty. Yksi kamala ja ruma sana saa määrittää minut huomisesta alkaen. Täydellinen.

Minä lupaan

hymyillä
olla ystävällinen
olla huomaavainen
nauraa
olla kohtelias
ymmärtää
suorittaa koulun moitteettomasti
piilottaa harmini
pyyhkiä kyyneleeni
ja peittää suruni.

Lupaan 

olla täydellinen
tästä päivästä alkaen

koska en kestä enää. Muuri tuo suojaa. Sulkee minut taakseen turvaan. Ulkopuolella paistaa aurinko ja lämpimiä seinämiä pitkin kiertää kukkaköynnökset, ruoho vihertää ja linnut laulavat. Minä hymyilen.
Sisäpuolella ei ole väliä. Pienessä kammiossani saa olla rankkasade, mieletön tulva tai hirvittävä myrsky. Loputon kylmyys tai surullinen koleus saavat kivuta ytimiin asti. Sillä ei ole merkitystä.

Kun kukaan ei tiedä, kaikki on hyvin.

Täydellisyys. Se tulee olemaan minä."


Herättikö minkään tasoista mielenkiintoa? Nousiko esiin ajatuksia?